Koko edellinen viikko, oskilloskooppeja ja diodeja

Heimoi!

Viime viikolla ei tullut tehtyä yhtään päivitystä, joten käydäänpä se nyt sitten läpi ja lisäksi sitä edeltä perjantai Kuvia ei viime viikolta juuri ole, koska oli ongelmia laturin kanssa. Yritän kunnostautua sen suhteen tällä viikolla. Also, oon ollut nyt täällä jo kuukauden. Aika jännää, hyvällä tavalla.

Perjantai 1.9

Elektroniikkaa, päästiin säätämään oskilloskoopin kanssa. Se on mittalaite joka piirtää mitattavan signaalin näytölle. Siinä meni aika pitkälle koko päivä kun opeteltiin mikä nappula tekee mitäkin ja yritettiin saada signaali näkyviin.

Maanantai 4.9

Matematiikkaa ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Matikassa aluksi monisteita ja lopuksi erilaisia matikkapelejä tietokoneella.

Tieto- ja viestintätekniikassa päivittelin blogia ja tein tehtävää liittyen tietoturvaan. Eli siis tuli selvittää että mitä se on ja mitä siihen liittyy. Selvitin mitä verkon käytön etikettiin (eli netikettiin) kuuluu.

Tiistai 5.9

Koko päivä elektroniikkaa. Koko viikon elektroniikat tulevat koottuna tässä, koska en muista tarpeeksi tarkasti minä päivänä käsiteltiin mitäkin. Jatkettiin diodeilla ja tutustuttiin tasasuuntaukseen. Se tarkoittaa vaihtovirran (AC) muuntamista tasavirraksi (DC). Sen voi toteuttaa jo yhdellä diodilla. Tehtiin harjoituskytkentä, käytettiin samanlaista diodia kun edellisessä päivityksessä. Tasasuuntaus pystyttiin näkemään käytännössä oskilloskoopilla.

Tässä kohtaa tarvittiin apuun funktiogeneraattori. Siitä saa ulos vaihtosähköä jonka taajuutta voi säätää. Taajuudesta lisää seuraavassa päivityksessä, tämänkertaisen kannalta on oleellista tietää vain että tulee ulos vaihtosähköä. Lisäksi opittiin laskemaan signaalin jännite (voltteja) oskilloskoopin näytöltä. Selitän sen kuvan yhteydessä tarkemmin mutta idea on se, että jokainen ruutu näytöllä vastaa tiettyä määrää voltteja. Kun laskee ruudut, tietää jännitteen.

Yhdellä diodilla saadaan aikaan puolitasasuuntaus. Se tarkoittaa että sähkövirta pääsee kulkemaan diodin läpi vain toiseen suuntaan. Huonona puolena se hyödyntää vaihtovirrasta vain joka toisen pulssin, eli joka toinen menee hukkaan. Koska mielellään hyödynnettäisiin jokainen, ongelma on ratkaistavissa Graezin sillalla, tunnetaan myös nimellä tasasuuntaussilta. Se koostuu neljästä diodista, joista kaksi johtaa kerrallaan. Saatte siitä piirretyn kuvan, valokuvaa ei ole koska syyt. Tämän ainoa huono puoli on se, että menetetään jännitehäviönä kahden diodin kynnysjännitteen verran (2*0,6V). Diodien kanssa menetetään aina kynnysjännitteen verran jännitettä. Ajatellaan että meillä on kytkentä jossa on 5V:n jännitelähde, diodi ja vastus, jonka resistanssilla ei ole esimerkin kannalta merkitystä. Diodin kynnysjännite on 0,6V. Jos jännite mitataan vastuksen kohdalta, se on 4,4V, koska virran kulkiessa diodin läpi, jännite putoaa kynnysjännitteen verran. Eli 5V-0,6V=4,4V

Seuraavaksi juttua zenerdiodeista. Aikaisemmin selitin että diodi pitää kytkeä oikeinpäin, jotta se päästää virtaa läpi. Zenerdiodi on poikkeus. Se johtaa myös estosuuntaan, mutta vain jännitteen ollessa tietyn suuruinen. Esimerkiksi 9,6V zener alkaa toimia estosuuntaan kun jännite on 9,6V. Mikäli jännite on pienempi, se toimii kuten muutkin diodit. Zenereitä on olemassa useille eri jännitteille. Niitä käytetään jännitteen vakavointiin. Sillä tarkoitetaan että saadaan jännite pysymään tietyssä arvossa. Estosuuntaisesti kytketty 9,6V zener vakavoi jännitteen 9,6V:iin, eli jännite ei nouse 9,6V:n yli vaikka virtalähteen jännitearvo kasvaisi. Eli jos meidän harjoituskytkentämme on kiinni säädettävässä tasajännitelähteessä ja säädetään jännitteeksi 15V, zener pitää huolen että kytkennässä jännite pysyy arvossa 9,6V. Tälläinen on varsin kätevää kun on tärkeää että jännitteen pysyy tietyn suuruisena.

Keskiviikko 6.8

Elektroniikkaa aamupäivä.

Äidinkielessä jatkettiin PowerPointin kanssa. Ekalla tunnilla käytiin läpi loput jutut ja toka tunnilla saatiin tehtävä. Eli Powerpoint-esitys vapaavalintaisesta aiheesta. Mä valitsin videopelin nimeltä Horizon Zero Dawn. Harkitsin aiheeksi myös Xenomorphia (eli alienia). Jäi kesken, seuraavilla tunneilla jatkuu.

Työelämätaidoissa tehtiin CV ja etsittiin itseä kiinnostava työpaikkailmoitus. Sitten tehtiin työhakemus kyseiseen paikkaan sillä erolla, että se lähetettiin opettajan sähköpostiin oikean osoitteen sijaan. Mä en itse asiassa ehtinyt työhakemusvaiheeseen, koska CV:n tekeminen vei kaiken ajan.

Torstai 7.8

Liikuntaa, sama meno kuin viime kerralla eli salille. Ei tullut paikat niin kipeäksi että olisi tullut salikammo, vaikka kyllä treeni pari päivää käsissä tuntui.

Elektroniikkaa vajaa tunti ennen ruokaa.

Ruokailun jälkeen oli syysspurtti, eli käytännössä koko koulun yhteinen liikuntatapahtuma. Liikuttiin ryhmittäin käytiin kiertämässä lenkki jonka varrella oli erinäisiä rasteja. Rasteja oli yhteensä seitsemän ja jokaisella niistä oli kaksi erilaista venytysliikettä. Eri lihasryhmiä, keppijumppaa, takaperinkävelyä viivaa pitkin ja yhdellä jalalla seisomista. Lopuksi sai syötävää (banaani/omena) ja juotavaa (mehua) sekä oli mahdollisuus osallistua köydenvetoon. Jäi osallistumatta.

Perjantai 8.9

Elektroniikkaa.

Kuvia. Heihei, seuraavaan kertaan!

Funktiogeneraattori ja oskilloskooppi. Siinä on kiinni musta mittapää.

Oskilloskooppi lähempää. Kyllähän siinä nappeja ja vipuja löytyy. Nykyään mä tiedän jo mitä suurin osa noista tekee. Näytöllä näkyy kalibrointisignaali. Ton mittapuun päässä on sellainen koukku jolla sen saa kiinni asioihin. Siinä on myös johto maadoittaa Istanbulissa varten (kuvassa keskimmäinen musta johto), sem saa sellaisilla "hauenleuolla" kiinni. Noilla eri nappuloilla pystyy mm. siirtämään signaalia pysty- ja sivusuunnassa ja säätämään sen kirkkautta ja tarkkuutta.

Signaaliheneraattori. Tällä tosiaan saadaan aikaan vaihtosähköä eri taajuuksilla. Siinäkin on kasa nappeja tämä on vähän vieraampi vielä. Kaksi ekaa nappia vasemmalta katsottuna on ne joista säädetään taajuutta.

Siinä on vaihtosähköä. Koska se mokoma vilkkuu koko ajan, kuvatessa siitä jäi puuttumaan osa. Oikeasti kun ruutua katsoo, signaali ei katkea kuvassa näkyvällä tavalla. Jos haluttaisiin tietää mikä signaalin jännite on, täytyy ensin laskea ruutujen määrä ylimmästä huippukohdasta alimpaan huippukohtaan. Tätä kutsutaan huippujännitteeksi (eng. peak-to-peak voltage). Ruutuja on karkeasti 6,5. Seuraavaksi täytyy tietää kuinka monta volttia yksi ruutu on. Sitä säädetään tuosta vasemmanpuoleisesta napista jossa on punaista. Kuvassa se on asennossa 0,2 (.2), joten jännite saadaan kertomalla 0,2V ruutujen määrällä. 6.5*0,2V=1.3V Oheisen laskutoimituksen jälkeen tiedämme että ruudulla näkyvä jännite on 1.3V. Vastaavasti jos oskilloskooppi säädettäisiin siten että yksi ruutu kuvaa yhtä ruutua, tuo koko signaali olisi vähän yli yhden ruudun korkuinen.

Graezin silta piirrettynä kytkentäkaaviossa. Diodin piirrosmerkkejä on tuo, joka näyttää samalta kuin joidenkin musiikkisoittimien painikkeet joilla saa valittua edellisen tai seuraavan kappaleen. Pystyviiva on katodi. Tuolla tavalla ne neljä diodia asetellaan, jos näyttää kaaviossa monimutkaiselta, niin ei se ainakaan helpottunut kytkentää tehdessä. Oli yllättävän hankalaa.

Zenerdiodi. Katodi on merkitty mustalla viivalla.

Tässä näkyy zenerdiodi harjoituskytkentä. Käytän jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia, mutta sen voisi tehdä myös yleismittarilla. Zenerjännite näkyi käytännössä siten, että kun jännitettä nosti säädettävästä tasajännitelähteestä, tuo viiva (joka kuvaa tasasähköä) nousi, kunnes zenerjännite (tässä tapauksessa 10V) tuli vastaan. Eli vaikka kuinka käänsi lisää jännitettä, tuo viiva oskilloskoopin näytöllä ei koskaan noussut kymmenen voltin yli.